Takaisin ekskursioihin


Saksan matkakertomus 18.-23.4.2001

Keskiviikko

Lähtö aamuvarhain Tampereelta. Välilasku Arlandaan jossa Ruåtsalaiseen tapaan sikahintaiset bisset. Berliiniin saavuimme noin klo 10, jonka jälkeen lähdimme välittömästi etsimään junalippuja. Päädyimme ostamaan Euro Domino -junaliput Berliinin keskustassa olevalta Zoologien rautatieasemalta. Lipuilla voi matkustaa rajoituksetta ennalta ostetun määrän päiviä. Kun aamulla menee ensimmäisen kerran junalla merkitään päivä käytetyksi. Henkilökunnan tietoisuus lipuista oli heikko, samoin englannin kielen taito. Eikä meidän saksakaan ollut enää ihan terässä. Saimme kuitenkin ostettua liput 5:lle päivälle, hinta 412 DM. Emme tienneet käykö lippu parhaimpiin junaluokkiin mutta päätimme aloittaa junailun Berliinistä Hannoveriin matkaavalla ICE-junalla joka kulkee parhaimmillaan 250km/h. No kävihän ne liput tai sitten konnaritkaan eivät tienneet niistä mitään. Ennen junaan hyppäämistä nappasimme ison läjän aikataulukirjoja matkalukemisiksi.

Livenä analysoimme, että kerkiäisimme heti ensimmäisenä päivänä Hartz-vuoristoon tyyppäämään kapearaiteista höyryjunaa. Hyppäsimme Braunschweigissa kyydistä ja downgradesimme junaa. Paikallisjunalla menimme Vienenburgiin, jossa vaihdoimme junaa ja lähdimme kohti Wernigerodea, jossa on höyryjunan pääteasema. Minuuttiaikataululla juosten pääsimme mukaan ja höyryjuna lähti mutkaiselle matkalleen kohti Hartz-vuoriston korkeinta paikkaa Brockenia.

Höyryjuna (88kB)

Puolessa välin matkaa vaihdoimme junaa Drei Annen Hohnessa. Bisset.

Toinen juna (33kB)

DAH:n jälkeen muutaman minuutin kuluttua tuli vastaan yllättäen lumiraja. Siihen asti olimme maleksineet vaunun välitasanteella ulkotiloissa kamerat laulaen mutta lumisateen ilmaannuttua menimme sisätiloihin. Brockenilla tuuli puhalsi lumen kera lähes vaakasuoraan, näkyvyys alle 100m. Kirkkaalla ilmalla huipulta olisi ilmeisesti hyvät maisemat.

Lumimyräkkä (53kB)

Alastulomatkalla konduktööritäti tuli ripakopan kanssa myymään schnapseja. Ostimme ja joimme, lämmitti mukavasti.

Palasimme Braunschweigiin, josta edelleen nopealla junalla Hannoveriin. Siellä yritimme saada makuuvaunupaikkaa kohti etelää mutta oli liian myöhäistä. Hyppäsimme Wieniin menevään yöjunaan ja yritimme nukkua penkeillä huonolla menestyksellä. Tuntien päästä yöllä neljältä havahduimme junan ollessa Regensburgin asemalla. Ja juosten ulos. Jäimme keskelle ei mitään odottamaan tunniksi junaa kohti Müncheniä. Tonava oli lähistöllä mutta jäi näkemättä.

Torstai

Loppumatka Müncheniin kesti reilun tunnin ja olimme aamuvarahin perillä. Deutche Museum aukeaa klo 9. Maleksimme asemalla jonka jälkeen lonnimme keskustassa kohti DM:a. Bisset.

Museoon menimme kyynärpäätaktiikalla, ovelle oli tullut odottavien jono. Tarjontaa oli turhankin runsaasti, joten suodatimme olennaisen esiin. Jäykimpiä olivat sodanaikanen V2-ohjus, ekat sähköveturit ja muinaiset elektroniikkalaitteet. Niistä mieltä lämmitti eniten sähköstaattien kaiutin vuodelta 1925. Iltapäivällä poistuimme museosta jalat tohjoina, bisset.

Elektrostaatti (29kB)

Muihin museoihin emme enää Münchenissä kerinneetkään, BMW:n museo olisi kiinnostanut. Jäimme keskustaan ihmettelemään vanhoja rakennuksia ja nousimme Rathausin torniin ottamaan kuvia.

Näkymä Rathausin tornista (97kB)

Illalla lähdimme junalla kohti Mannheimia. Siellä vaihto paikallisjunaan ja kohti Speyeriä, jossa tiedettiin olevan jäykkä museo. Yövyimme kohtuuhintaisessa ja siistissä hotellissa.

Perjantai

Matka Speyerin keskustasta Technik Museumille oli pitkä joten taksi kutsui. Rein-joki olisi ollut museon vieressä mutta luimme karttaa vasta tätä kirjoittaessa. Museo oli jäykkä.

Technik Museum (62kB)

Kamaa oli laidasta laitaan mm. 60-luvun sukellusvene joka oli tuotu Reiniä pitkin proomulla ja loppumatka kolmen rekan vetämällä lavetilla. Suklausveneen ajotuntuma ei häävi ollut.

Sukellusvene (97kB)

Museossa oli näytillä runsaasti artikkeleita sekä idästä että lännestä, suomalaisia Saab henkiläautoja ei valitettavasti näkynyt. Poistuimme museosta iltapäivästä ja pyysimme infon tätiä soittamaan taksin jampoille, kyytiä saimme odotella melkoisen tovin mutta lopulta Günther kurvasi pihaan keltaisella mersulla. No juna meni ja saimme tunnin lisäaikaa tutustua kylään. Bisset. Seuraavaksi junalla Mannheimiin jossa junan vaihto ja tutustumaan Frankfurttiin. Kävelimme keskustassa etsien korkeata näköalapaikkaa. Se löytyi yli 200 m korkean liikerakennuksen kattotasanteelta.

Näköala (96kB)

Aikamme pällisteltyämme paikallisteevee alkoi kuvata jotain tunnejöbbää ja ajoi meidät pois paikalta. Lompsimme lepuuttamaan jalkojamme Mainin rantaan. Bisset. Valikoimme aikataulusta ripeän junan jolla suuntasimme Braunschweigiin, koska meidät oli kutsuttu grillibileisiin. Paikalliset opiskelijat olivat järkänneet kekkerit yhden kerrostalon sisäpihalle eikä menoa haitannut sekään että alkoi olla säkkipimeätä. Muutamat bisset. Kiitokset vaan isäntäväelle ja muille kylänihmisille.

Lauantai

Tuttavapariskunnan vuokratwingolla sinkosimme elämää halveksuen autobaanaa pitkin kohti Hamburgia. Matkalla poikkesimme Bergen-Belsenin keskitysleirillä. Leiri toimi muistomerkkinä eikä mitään sodanaikaista ollut säästetty. Jatkoimme matkaa kohtia Hamburgia eikä keskinopeus vieläkään laskenut. Kaupunkisuunnistuskin onnistui melkoisen hyvin ja pian hylkäsimme Twingon paikalliseen parkkitaloon. Lompsimme aikamme kaupungilla ja suuntasimme sitten kohti satama-aluetta. Kevään ekat terassibisset. Päätimme lähteä turistikierrokselle vesibussilla. Matka oli pienoinen pettymys sillä reitti kulki lähinnä sataman tienoilla eikä juuri poikennut kaupungin kanaaleihin.

Satama (61kB)

Matkaa sävytti ruotsalainen tulkkaus ja saksalaisen kapteenin "Jawohl" huudot useimpien lauseiden lopuksi. Satamasta suuntasimme takaisin keskustaan tehden koukkauksen Reberbahnin kautta. Kadulla riehui kello 6 aikoihin lähinnä juopottelevaa nuorisoa ja joitain jalkapallohuligaanin oloisia tyyppejä. Krombacher-bisset, sehr gut! Koitimme myös käydä katsastamassa maisemia TV-tornista mutta se oli remontissa. No vieressä oli puisto jossa kevät oli kovasti tulollaan. Tutustuimme vielä pikaisesti paikalliseen pubi-kulttuuriin. Paluumatkan Twingoilu mielessä suuntasimme rautatieaseman ostarille hankkimaan matkaevästä, paluumatka sujuikin mukavammin.

Sunnuntai

Lähdimme aamupäivästä Braunschweigista kohti vieressä sijaitsevaa Wolfsburgia ja siellä VAG-konsernin rakentamaa Autostadtia. Historiallinen talo sisälsi muutakin kuin VAG:n omia tuotteita. Sen sijaan automerkkikohtaiset talot oli suunniteltu enemmän taiteen ja kaupallisuuden kuin historian ja tekniikan ehdoilla. Esimerkiksi Lamborgihi-talossa oli seinälle ripustettu Lambo ja multimediaesitys. Valoa ja ääntä tuli muttei aidosta autosta vaan tietokoneelta. Skoda-talossa ainoa auto oli tirkisteltävissä seinässä olevasta reiästä. Audi-talon positiivisena puolena mainittakoon puusta tehty Audin näköisveistos mittakaavassa 1:1.

Puinen Audi (35kB)

Autostadt oli outo paikka mutta sai siellä terassilta bisseä. Lähdimme viereiselle rautatieasemalle. Junaa odotellessa ihmettelimme Tikua ja Takua eli maaoravan kaltaisia eliöitä. Bisset.

Junalla menimme Hannoveriin jossa vaihdoimme paikallisjunaan ja menimme Hannoverin eteläpuolella sijaitsevaan Laatzeniin jossa Hannoverin suuret messukeskukset sijaitsevat. Messuemäntiä vilisi. Me kuitenkin menimme Hannoverin lentokonemuseoon. Siellä oli saksalaisten koneiden lisäksi myös liittoutuneitten kalustoa.

2-T diesel (92kB)

Moottoreita, sekä suihku- että mäntäsellaisia, oli runsaasti. Osa lentokoneista oli vesistöistä nostettuja ja vaivalla restauroituja. Museo meni kiinni ja menimme odottamaan junaa Hannoveriin. Odotusaikana testasimme paikallisen pubin.

Hannoverin nähtävyyksistä ei ollut tietoa, suunnistimme randomilla. Löysimme raatihuoneen joka jälkeenpäin selvisikin nähtävyydeksi.

Raatihuone (75kB)

Olimme 20 minuuttia myöhässä jotta olisimme päässeet r-huoneen torniin maisemia pällistelemään. Raatihuoneen lähistöllä oli suureksi oletettu järvi veneineen, jälkeenpäin kartan mukaan se oli kuitenkin nanoskooppinen. Rannalla bisset. Lompsimme takaisin hbf:lle, josta otimme junan B:schweigiin. Siellä taasen otimme raitsikan keskustaan johon isäntäväki synkronoidusti saapui taholtaan. Tutustuimme kaupungin vanhaan osaan joka muinoin on ollut muurien ympäröimä. Testasimme paikallisen gasthausin. Lompsimme kämpille.

Maanantai

Aikainen aamuherätys. Raitsikalle juosten jolla taasen hbf:lle josta taasen nopealla junalla kohti Berliiniä. Siellä emme jaksaneet lähteä etsimään muurinjämiä vaan menimme Zoologien aseman viereiseen eläintarhaan. Paikka oli melko täydellinen. Pandat tosin nukkuivat. Sen sijaan useat apinalajit olivat virkeitä, yksi elefantti rytmikäs, yksi jääkarhu neuroottinen ja nurmikkoa järsivällä uroskengurulla esiintyi kankeutta siellä.

Kenguru (75kB)

Välillä pysähdyimme penkille huilaamaan, bisset. Muuten täydellinen paikka paitsi pingvinaario oli vasta rakenteilla.

Eläintarhan jälkeen aikaa oli enää tutustua läheiseen kirkonjämään joka oli jätetty toisen maailmansodan loppumelskeiden mukaiseen kuntoon, vain yksi torni jäljellä.

Sitten bussilla lentoasemalle. Menimme sinne ajoissa jos joku homma menee pieleen. Ihmettelimme asemalla mistä SASsin kone lähtee kun ei löytynyt listoilta. Kysyimme infosta. Kyseiseen aikaan kentältä nousi vain armeijan rahtikone. Lopulta selvisi että SASsin lento oli peruttu jo aikoja sitten. Meille asiasta ei oltu kerrottu vaikka ko. yhtiön hlökunta oli saanut yhteystietomme lippujen lunastuksen yhteydessä. Nussutimme ja saimme liput Finnairin koneeseen joka meni Arlandan sijasta suoraan Helsinkiin. Parempi ruoka ja naispuoliset lentoemännät. Helsingissä saimme pikavaihdettua liput aikaisempaan Tampereen koneeseen, tosin lippuluukun täti oli ihmeissään meidän tuhannesti vaihtuneista lipuista.

Alla reissu vielä animoituna.

Reitti (257 kB)

Päätöslauselma: kuudessa päivässä ei kerinnyt kaikkea nähdä vaikka olemme nopeita. Paikalliset ruoat jäivät maistamatta mutta oluet eivät. Huonoa olutta ei esiintynyt. Günthereiden täsmällisyys mm. aikatauluissa oli esimerkillistä tähän VR tuskin ikinä pääsee. Jaguareja oli turhan vähän katukuvassa. Kelit sattuivat olemaan juuri meidän matkan aikana huonot ja kevät myöhässä joten luonnon arviointia emme voi suorittaa.

Matkaa dokumentoivat Upi ja Jukka

Alkuun Takaisin ekskursioihin Säätäjien kotisivulle


Päivitetty 27.12.2001 © Jäykät Säätäjät ry 2001