Takaisin projekteihin


Jalissäkkituoli

Säätäjä Pegen kolmekymppiskekkereiden lähestyessä polkaistiin taas perinteinen ideariihi käyntiin. Pegen urheilijamenneisyyden (ok, onhan sitä -nykyisyyttäkin vielä…) hämystä kaivettiin ajatus suurikokoisesta jalkapallosta. Jalishan on riittävän kookkaana komea ilmestys, mutta kun keksittiin, että siitä voisi tehdä jopa hyödyllisenkin, niin lahjaidean todettiin syntyneen. Päätettiin siis tehdä suurehko jalkapallosäkkituoli. Tosin mielikuvissa kävi jo ajatus uudesta lajista eli säätäjäpallosta, jossa säätäjät pelaisivat jalista noin metrin kokoisella pallolla jossakin kaupungin puistossa…

Tästä alkaakin yleensä hankalin vaihe, kun idea pitäisi realisoida. Tällä kertaa homma käynnistyi jouhevasti ja eipä aikaakaan kun jo simuloitiin CAD:llä palaset, joista jalkapallo rakentuu. Asiaan vihkiytymättömille kerrottakoon, että jalkapallo muodostuu viisi- ja kuusikulmioista, siis siten että viisi- ja kuusikulmioiden sivujen mitat ovat samat. Siten jokaisen mustan viisikulmion ympärillä on viisi valkoista kuusikulmiota. Tuolla tavalla kun palasia yhdistelee niin johan alkaa pinta taittua pallon malliin.

Seuraavaksi hahmotettiin lopullinen mitoitus eli päätettiin pallon halkaisijaksi 1 metri. Tämän perusteella pystyttiin tulostamaan sopivat sapluunat kankaan leikkausta varten ja laskemaan kankaan tarve. Kohta oltiinkin jo kangaskaupassa hypistelemässä sopivaa kangaslaatua. Tukevaa piti olla, jotta saumat kestää ja väreinä musta ja valkea.

Eikun tositoimiin, eräänä kevätiltana kokoontuivat säätäjät ompelupiiriin. Ensin leikattiin muutama kangaspala ja ommeltiin ne kokeeksi yhteen. Kun homma tuntui toimivan käynnistettiin suurimuotoiset ompelutalkoot. Joka jannu oli vuoron perään koneen polkimien takana ja sillä välin toiset valmistelivat kangaslappuja ompelua varten ja koittivat hahmottaa mikä pala ommellaan kiinni mihinkäkin laitaan.

Työn lomassa luotiin taktiikaksi tehdä muutama isompi moduli, jotka sitten lopuksi ommellaan kiinni toisiinsa. Näin toimittiinkin ja lopuksi vielä varmistettiin saumojen pitävyys siksakkaamalla kaikki saumat. Tähän asti oli ommeltu pallo nurinperin käännettynä. Viimeiseen saumaan ommeltiin vielä vetoketju, jotta pallo saataisiin nykäistyä oikeinpäin. Lopuksi todettiin, että lankaa kului noin 350m ja kangastakin useampi metri.

Säätäjien logo silkkipainettiin tarkkaan valittuun paikkaan noin suurin piirtein vetoketjun vastakkaiselle puolelle. Pallo läpäisi lopputarkastuksen, joten enää tarvitsisi löytää styrox-purut sisälle. Ja puruahan tuollaiseen palloon menee aikalailla, noin 300 litraa. Aitoa säkkituolipurua löytyi eräästä vaahtomuovikaupasta, tosin hinta tuollaiselle purulle on melkoinen. Lopulta päätettiin täydentää sisustaa kaikenlaisella pakkauspehmusteella, sitä kun sattui nurkista jonkin verran löytymään. Eikun koeistumaan ja hyvin tuntui säkkijalis toimivan!

Jalissäkkituoli valmiina (48 kB)

Säkkijalis lahjoitettiin Pegelle 30-v. kekkereissä 14.6.2003. Jäynä-aspekti oli valmiiksi suunniteltu, mutta kiireen vuoksi jäi toteuttamatta. Tarkoitus oli piilottaa säkin pehmusteiden sekaan vanha herätyskello, johon olisi asetettu herätysajaksi jokin aamuyön hetki. Olis voinut pälli levetä lahjan saajalta keskellä yötä haroessaan 300 litran styroksimäärää...

Lahjuksen syntyä muistelivat Upi ja Jukka

Takaisin projekteihin Säätäjien kotisivulle


Päivitetty 5.12.2003 © Jäykät Säätäjät ry 2003