Takaisin ekskursioihin


Lasinpyyhkijöiden kestotestausta Ruotsissa ja Norjassa kesällä 2000

Jo perinteisten kotomaan tourien sijaan päätimme tällä kertaa tutkailla Norjan maisemia autoillen. Matka kulkisi Turusta laivalla Ruotsiin ja edelleen kohti Norjaa, jossa oli tarkoitus tehdä jonkinlainen kierros ja palata sitten viikon päästä samaa reittiä takaisin Manseen... Seuraavassa lyhyt, ehkä hieman tekniikkapainotteinen raportti, kuten asiaan kuuluu.

Laivan saavuttua Kapellskärin satamaan klo 9:30 paikallista aikaa pääsimme nopeasti ulos sateiseen Ruotsiin. Heti Kapellskäristä alkaen harjoiteltiin leveäkaistaisen tien ajoa; havaitsimmekin sen sujuvan täällä paremmin kuin esim. Turussa. Samalla havainnoitiin uteliaasti myös bensan hintoja (10,65 sek, 9,47 sek...). Ensimmäisen kohteemme, Uppsalan, parkkisysteemi (=ei ilmaista parkkitilaa missään) ja tihentyvä sade eivät aluksi motivoineet, mutta linnan ja kirkon bongaus onnistui viimein. Kulttuuri-ihmisinä ajelimme myös Pelle Svanslös:n kotikatua (Övre Slottsgatan) ja kävimme Karolina Rediviva -kirjastossa. Vanhan Uppsalan oudot, isohkot hautakummut, Kungshögar ja vanha kirkko tarkastettiin ja juotiinpa sumpitkin munkin ja muffinsin kera. Sade sen kuin jatkui, joten Enköping ohitettiin ja suunnattiin Västeråsiin.

Västerås näytti hyvältä, eikä parkkeerauskaan maksanut kuin 6 sek/h. Kirkko bongattiin ensin, sitten haettiin kartta turisti-infosta. Pidempi bongaus skipattiin sateen edelleen yltyessä... Matkalla Örebrohon soiteltiin Karlstadin lähistön leirintäalueille - toiveenamme oli löytää mökki yömajaksi, telttailu ei oikein napannut... Kolmas soitto lykästi ja saimme buukattua jonkinlaisen kopin Kristinehamnin läheltä, taksa oli 265 sek/yö.

Örebrossa parkki kustansi 12 sek/h. Sangen jäykkää linnaa ja vallihaudassa pauhaavaa koskea nautiskeltiin ulkoa (luonto näytti jäykkyytensä), sisälläkin käytiin turisti-infossa (linnan tour olisi maksanut 45 sek, kiireen takia skipattiin). Linnaa dokumentoitiin sateenvarjojen suojassa. Lopuksi ajeltiin vielä kierros vanhassa kaupungissa (Wadköping).

Kvarndammenin Campingin löytäminen oli hieman takkuista, sillä turistia hämättiin tuelta. Paikan päällä koppimme osoittautui kuitenkin siedettävästi varustelluksi 4 pedin mökiksi, jossa oli jääkaappi, alkeellinen liesi, kahvinkeitin ja astiatkin. Päivän päätteeksi kävimme vielä bongaamassa Kristinehamnin keskustan; tälla kertaa ei tarvittu edes sateenvarjoja! Mökille palattuamme kävimme realisoimassa receptionista six packin olutta ja tuumailimme vielä hieman huomispäivän ohjelmaa... Sade taukosi illaksi, mutta alkoi uudelleen yöllä. Ekan päivän reitti oli siis Kapellskär-Norrtälje-Uppsala-Enköping-Västerås-Örebro-Kristinehamn, eli sellaiset 390 km. Ja Maksran pyyhkijän sulat huusivat leipää...

Aamulla kahvin jälkeen maailma näytti taas paremmalta, vaikka sade ropisi voimalla kattoon. Suuntasimme kohti Karlstadia, joka ohitettiin tylysti sateen edelleen yltyessä... Årjängissa pysähdyimme ruokaostoksille, autoa ravittiin Töcksforsissa juuri ennen rajaa. Menovesi oli Suomen hinnoissa.

Ylitimme Norjan rajan puolen päivän tienoilla. Sumppia juotiin yhden aikaan Vertshuset Magnusilla Spydebergissä (Fossum bro -sillan kupeessa). Ja vettä tuli aina vaan! Lähellä Osloa maksoimme ensimmäisen tietullin, 12 nok. Säkällä seurasimme Sentral S -viittoja ja löysimme raatihuoneen alueelle. Joku ystävällinen sielu oli jättänyt meille parkkiaikaa mittariin, joten käytimme sen hyväksi ja hieman ylikin.

Vikinkilaivamuseossa (30 nok/kärsä) käytiin Bygdøyn saarella. Esillä oli kolme hautalaivaa, yhteen oli haudattu nainen palvelijoineen, muihin miehiä. Laivat olivat säilyneet hyvin sinisen saven sisällä löytöpaikoissaan. Museon jälkeen alkoi soittokierros: yöpaikan löytyminen oli tällä kertaa hieman tuskaista, mutta se löytyi lopulta Drammenista, Hokksundin camping-alueelta n. 45 km Oslosta. Oslossa horittiin vielä päivän ateria; pienehkö pizza kustansi 50 fim! Toisen päivän reitti kulki tyyliin: Kristinehamn-Karlstad-Årjäng-Askim-Spydeberg-Oslo-Drammen-Hokksund, yht. n. 350 km.

Kello herätti 8:00, liikkeelle päästiin, kuten muinakin aamuina, jo 9:35. Eilisten tuumailujen perusteella päätimmekin lähteä Haugesundin suuntaan länteen (alunperin oli tarkoitus palata Osloon jatkamaan museoiden bongausta). Kongsbergissa tutustuimme Bergverksmuseet-nimiseen museoon (50 nok/nuppi). Tarjolla oli hopeakaivos-, kolikko-, mineraali-, ase- ja hiihtoaiheista materiaalia yllin kyllin (viimeksimainittuun ei tosin juurikaan syvennytty). Opastetulla kierroksella oli mukanamme myös yksi skotlantilainen ja pari hollantilaista turistia. Hopeakaivos oli perustettu 1624 ja sen malmista oli aikoinaan tehty kolikoita. Kaivos oli myös teknisesti edistyksellinen ja käytti vesivoimaa koneiden käyttövoimana. Aikoinaan Norjan toiseksi suurin kaupunki on nykyään huipputeknologian keskus, jossa suunnitellaan mm. merenalaisia öljynporauslaitteita ja avaruusteknologiaa. Hieno paikka!

Kahvit juotiin paikallisessa shopping centressä. Matkalla kohti Notoddenia pysähdyttiin vielä itse kaivosalueella hetkeksi. Kaivokseen olisi päässyt junalla ajelemaan, mutta kiireisinä jätimme tämän kokematta. Notoddenin läheltä löytyi Heddalin paanukirkko. Söimme eväät kirkon parkkialueella ja sitten paahdettiin taas eteenpäin. Tiet olivat todella mutkaisia, kapeita ja mäkisiä! Lehtipihvit nautittiin Haukeligrendissä (95 nok/kipale). Vågslidissa meidät yllätti lumi, ilmakin viileni tuntuvasti. Tietulli (E134) maksoi 40 nok!! Filmiä paloi Langfossin putouksen kohdalla, sadekin taukosi hetkeksi. Kymmenkunta tunnelia nautittiin matkan varrella, joista pisin oli 7,5 km. Haugesundiin saavuttiin klo 21 jälkeen. Tällä kertaa tarjolla oli isohko tupakanhajuinen 4 hengen mökki Haraldshaugenin muistomerkin läheisyydessä... Jouduimme pulittamaan 100 nok pantin siltä varalta, että mökki jäisi siivottomaan kuntoon. Keli näytti aavistuksen verran kirkkaammalta illalla kun menimme nukkumaan. Kolmas päivä kartutti Maksran mittaria 425 km:llä, reitti oli Hokksund-Kongsberg-Notodden-Heddal-Hjartdal-Flatdal-Selfjord-Haukeligrend-Botn-Vågslid-Haukeliseter-Langfoss-Haugesund.

Kello herätti klo 8:00. Keli oli sumuinen ja tihkusateinen. Aamupala maittoi ja omalla kaffebryggarella keitetty kahvi myös. Vahti kävi tarkastamassa, että kämppä oli siivottu ja saimme satasemme takaisin. Kävimme vielä kuvaamassa Haraldshaugenin monumentin ja sitten suunnistimme Stavangeriin. Eka tankkaus Norjan puolella oli suht tyyristä, 7,57 mk/litra. Lautalla (ajoitus meni tuurilla nappiin) Arsvågenista Mortavikaan (87 nok) saimme ihailla maisemia ja horimme sumppia ja pullaa. Tietulli Boknissa tunneleiden ja siltojen johdosta olikin todella kallis, 90 nok. Meren allakin päästelimme tunneleissa, paikoin jopa 300 metrin syvyydessä. Stavangerin tuomiokirkossa oli jumalanpalvelus loppumaisillaan, odotimme hetken ja kävimme sitten sisällä. Satamassa oli ihmisiä kuin pipoa; satuimme sinne juuri Gladmat-messujen aikaan. Söimme pahimpaan nälkään riisi-liha-annokset tuplana hintaan 10 nok/kpl. Käppäilimme myös vanhassa kaupungissa (Gamle Stavanger), ostimme mm. postikortteja. Keli parani koko ajan ja aurinko pilkahteli hieman.

Sandnes sivuutettiin surutta ja suunnattiin rannempaa kulkevaa tietä nro 44 kohti. Tien varrella olikin "esillä" paikallista maanviljelystä todella kivikkoisilla pelloilla. Kaupassa (Rimi) käytiin paikassa nimeltä Moi, joka olikin todella hiljainen paikka. Ruokapaikkaa etsittiin Flekkefjordista, mutta mesta oli kallein tähänastisista (esim. pieni pizza 139 nok). Täälläkin oli porukkaa; ilmeisesti paikalliset juoksukisat. Lopulta ruokailimme Lyngdalissa, tienvarsikrouvissa. Sitten ajelimme kohti majapaikkaa, "Solstranden" löytyikin pienen haeskelun jälkeen. Tulipa siinä sivussa melkein bongattua Norjan eteläisin paikkakin, Lindesnes. Mökki oli tällä kertaa 2h+k erittäin matalavetisen lahden poukamassa, Vigelandissa. Receptionin setä (ilmeisesti itse paikan nikkaroinut?) puhui sentään englantia auttavasti. Suihkupoletteja tarvittiin täälläkin. Päivän taival oli 330 km, Haugesund-Arsvågen-Mortavika-Bokn-Stavanger-Sandnes-Bryne-Moi-Flekkerfjord-Lyngdal-Vigeland.

Suihkuttelimme, evästimme ja starttasimme about 10:30. Aamulla tuli sadekuuro, mutta pilvet rakoilivat lupaavasti. Kristiansandissa pysäköimme parkkitaloon ja löysimme infon. Tallustelimme pitkin paikallista kauppakatua ja kävimme katsastamassa vanhan puukaupunkiosan Posebyn, jossa nautimme kahvit ja kermakakut edulliseen tarjoushintaan. Kaupungin jälkeen pysähdyimme Sørlandet-ostoskeskuksessa, jossa kävimme Obs:issa ruokaostoksilla. Monte Carlo -automuseossa oli kattava kokoelma autoja ja moottoripyöriä. Erityisesti Ferrareita oli esillä, yksi "Jaggekin". Grimstadissa, Odden senteretista nostimme lisää cashiä ja aterioimme; ruokana reissun paras dampet laks (79 nok/pälli), nam... Jatkoimme pikkutietä kohti Fevikiä ja Arendalia. Arendalissa dokumentoitiin ahkerasti aurinkoista kaupunkia. Sitten kohti Tvedestrandia (josta E18:lle) ja Larvikia. Yöksi majoituimme Sandefjordiin, Solløkka leirstediin. Meillä oli "rivitalon" yhdeksäs kämppä (jopa lämmin vesi), aivan meren rannalla. Illalla käytiin cityssä vilkasta yöelämää tarkkailemassa. Satamassa juotiin puoliksi yksi olut, tuoppi maksoi vaivaiset 49 nok/0.4 litraa (kun ei muistettu ostaa olutta kaupasta... virhe!). Päivän saldo reitillä Vigeland-Mandal-Kristiansand-Grimstad-Fevik-Arendal-Tvedestrand-Larvik-Sandefjord oli n. 335 km.

Startattiin kymmeneltä auringon paisteessa kohti Stokkea (eikä muistettu dokumentoida mökkiä!) ja Tønsbergia (tie 303) ja ajeltiin pikkuhiljaa kohti Osloa. Tankattiin, mutta ei osuttu aivan halvimmalle asemalla, tällä seudulla nimittäin oli Norjan halvin menovesi (reilusti alle 10 nok/litra). Parin tietullin jälkeen, noin puolilta päivin saavuimme Osloon Kon-Tiki-museolle, turisteja Japanista ja Amerikoista oli tungokseen asti. Esillä oli Thor Heyerdahlin alukset, Kon-Tiki ja RA II sekä muutama Pääsiäissaaren kivipatsas. Seuraavaksi ihmeteltiin Vigelandsparkenin lukuisat patsaat, ostettiin jäätelöt (17 nok/kipale). Kuninkaan linna katsastettiin nopeasti, jonka jälkeen etsimme parkkipaikkaa kuumeisesti (parkkeeraus oli maksullista klo 15 asti). Parkkeerattuamme jalkauduimme ja Karl Johan gatea aikamme kuljeksittuamme menimme Paleet-ostoskeskukseen ravintola Egoniin syömään pizza-buffetista. Viimeisetkin postikortit hommattiin Aker Bryggesta. Kahvittelun jälkeen kävelimme vielä linnoituksen (Akershus festning) kautta ja etsimme saunanomaisen automme (päivä oli helteinen!) ja suunnistimme Tukholman tielle. Yöpaikka varattiin tällä kertaa Karlstadista Ruotsin puolelta (Bomstad-baden). Saavuimme sinne klo 20.30 ja havaitsimme, että paikka olikin varsin suosittu ja hyvätasoinen. Sammutimme helteen aiheuttamaa janoa six packilla. Leirintäalueen myymälän täti osasi hieman suomeakin. Uimaan Vänerniin ei uskallettu, sillä ilta viileni nopeasti... Maksra kulki reittiä Sandefjord-Stokke-Tønsberg-Drammen-Oslo-Karlstad: 370 km.

Tänään meidän piti olla jo laivalla alkuperäisen suunnitelman mukaan, mutta onneksi saimme myöhästettyä paluuta päivällä. Ensimmäinen kohteemme oli Karlstad, jossa infon löydettyämme parkkeerasimme auton ja jalkauduimme. Paikka olikin varsin tavallinen pikkukaupunki, joka ei vielä kymmenen aikoihin tuntunut heränneen. Kirkkoa ihmeteltiin ulkoa, kävelykatua talsittiin, Åhlensilla tsiikattiin vaatteita ja CD-levyjä (ei tullut kauppoja) ja lopuksi kuvattiin vanha kivisilta. Örebrossa pysähdyimme uudemman kerran kahvilla, tällä kertaa aurinkoisissa tunnelmissa. Linna käytiin katsastamassa jälleen, hieman sisäpuoltakin: koillissiipeen pääsi ilmaiseksi tutustumaan ja mehän käytimme tilaisuuden hyväksemme. Eskilstuna oli kohteemme ruokailun ollessa ajankohtainen. Ilmainen pysäköinti loytyi helposti(!) ja kun karttakin oli saatu tienvarren infosta, ei suunnistusongelmia ollut. Lähin pizzapaikka 35 sek/soosi täytti mahamme. Rademacher, käsityöläisten kansoittama vanha puutaloalue bongattiin ruoan päälle. Paikan museoihin oli muuten kaikkiin ilmainen sisäänpääsy; vaan ne olivat jo sulkeutuneet joten emme päässeet niitä tutkimaan. Tarjontaa olisi kyllä ollut mukavasti, mm. Fabriks Museet, jossa paikallista aseiden valmistusta yms.

Eskilstunan jälkeen käännyimme Strängnäsistä 55-tietä pohjoiseen kohti Enköpingiä. Matkalla oli ihan mukavia maalaismaisemia ja yksi todella korkea avattava silta. Enköpingissä ei pysähdytty tälläkään kertaa. Päätimme yöpyä vasta Norrtäljessä ja kokeilla telttailua (90 nok) edes kerran koko reissulla. Kaupassa käytiin Rimbossa. Illalla kävimme katsastamassa paikallisen uimarannan, joka mainosti vesiliukumäkeään Ruotsin toiseksi pisimmäksi. Sadekuurot uhkasivat vielä nukkumaan mennessämme, onneksi isommalta sateelta vältyttiin. Paluumatka kulki reittiä Karlstad-Örebro-Eskilstona-Strängnäs-Enköping-Sigtuna-Märsta-Norrtälje: 402 km.

Telttayö loppui jo puoli kahdeksan aikaan kun auringon lämpö heratteli meidät. Keli oli mitä parhain, pilvetön taivas. Aamupala nautittiin leirintäalueen keittiössä. Kuivattelimme kaikessa rauhassa telttaa ja pakkailimme tavaroita autoon. Poistuimme paikalta n. klo 10 sataman suuntaan.

Onnistunut reissu! Päällimmäisinä mieliin jäivät upeat maisemat (luonto se vaan juttelee!), kaivosmuseo Kongsbergissä ja Kon-Tiki-museo Oslossa.

Matkaa dokumentoivat Eki ja sämppelinsä

P.S. Oslossa tuntuu näkemistä piisaavan, suurin osa museoista jäi meiltä koeponnistamatta. Seuraavat linkit johdattavat tekniikan ystävän oikeisiin paikkoihin: Tekninen museo Telemuseo

Alkuun Takaisin ekskursioihin Säätäjien kotisivulle


Päivitetty 17.9.2000 © Jäykät Säätäjät ry 2000